Conseil des arts et des lettres du Québec
19.05.2010 | niila
Francine Champagne
Yvan Gauthier
on julkinen virasto jonka toiminnan rahoittaa Québecin lääni. Perustettu 1994, tarjoaa tukea ja rahoitusta korkeatasoiselle (of excellence) taiteelle.
- esittävä taide
- sirkus
- monialainen taide
- arkkitehtuuri
- käsityö
- kuvataide
- mediataide
- kirjallisuus
Conseil eli toimikunta, ja sen johtokunta on lähes kuin suomalainen taiteen keskustoimikunta: max 13 jäsentä eri alueilta, läänin kulttuuriministeri päättää kuultuaan taidelaitoksia jne.
Tämä toimikunta hakee vertaisarvioijat apurahojen arviointiin: Heillä on nettisivuilla hakemus vertaisarvioijaksi ja haku on julkinen, ts. kuka tahansa voi ilmoittaa kiinnostuksensa. Hakijat kirjautuvat asiantuntijapankkiin joka on toimikunnan käytettävissä. Juryt jotka tekevät päätökset apurahoista vaihtuvat puolivuosittain.
Samoin ohjeistus apurahojen jakamisesta ja eettisistä periaatteista yms. on näkyvillä kaikille netissä. Vertaisarvioijia on keskimäärin kolmesta kuuteen per taiteenala per puoli vuotta.
Kokonaisubudjetti organisaatiolla on n. 70M€, josta jaetaan n. 58,5M€ apurahoina. Rahoitus tulee lääninhallitukselta. Hieman taustaa Quebecin provinssista; alue on n. 5 kertaa suurempi kuin Suomi ja siellä asuu 7,7 miljoonaa ihmistä. Heistä suuri osa on ranskankielisiä, jotka taas ovat koko maassa suuri kielellinen vähemmistö. Toimikunnalla onn toimistot vain Montrealissa ja Quebecin kaupungissa.
Apurahojen jaossa pyritään huomioimaan hakijan tarve ja myöntämään haettu summa kokonaisuudessaan. Taiteilija voi hakea apurahaa omaan taiteelliseen työskentelyynsä, mutta yritystoimintaan tukea ei saa. Apurahoissa on eri aikatauluja eri apurahatyypeille ja taiteenaloille. Päätökset pyritään tekemään 3kk kuluessa deadlinesta. Samoin apurahat myöntäneen toimikunnan kokoonpano ilmoitetaan silloin. Huomiotavaa on myös, että jokaiselle saajalle perustellaan apurahapäätökset. Lisäksi koska perustelut ovat määrämuotoisia, mikäli hakija toivoo, saa hän käyttöönsä apurahatoimikunnan (jury) tarkemmat vapaamuotoisemmat muistiot. Koska apurahan hakijoiden määrä on kasvanut huimasti, joutuu toimikunta miettimään voiko se pitää kiinni siitä että kaikille hakijoille perustellaan kaikki päätökset. Läpinäkyvyys on kuitenkin tärkeää ja kaikki hakijat pisteytetään ja niistä tehdään yhteenvedot yms. jotka ovat taas perusteina toiminnan jatkumiselle. Siitä pitää huolen läpinäkyvyyden vaatimus, toimikunnan sanoin: ”ilman kriteereitä emme olisi olemassa”.
Pääasiassa apurahoja on useita eri tyyppejä, mm.:
- "Apuraha uusille taiteilijoille" (taiteilija-uraa kestänyt alle viisi vuotta)
- "Kehitysapuraha" (min. kaksi vuotta kestänyt ura)
- "Ura-apuraha" (mn. 20 vuotta kestänyt ura)
Conseil ylläpitää myös kulttuurirekisteriä alueen tukiorganisaatioista ja -toimijoista helpottaakseen taiteiljan tilannetta ja omalta osaltaan täyttää siten tiedotustehtäväänsä.
Yksi toimintamalli organisaatiolla on kumulatiivinen taloudellinen tuki jota alueet ovat myös lähteneet rahoittamaan. Taidetoimikunta myöntää alueille tukea yhtä paljon (50%) kuin alueet ovat itse valmiita laittamaan rahaa taiteeseen ja kulttuuriin. Jokaisella alueella voi olla oma tavoite joka liittyy alueen omiin vahvuuksiin ja painopisteisiin. Noin 25 % taidetoimikunnnan myöntämästä rahoituksesta menee alueelliseen tukeen. Toimikunnan oma "toive" on että tuki suuntautuu yhteisölliseen/artists in the community -näkökulmaan.
Toinen uusi tukimuoto, jota isännät kutsuivat innovatiiviseksi, on"Investments Culture". Yksityisiä organisaatioita kannustetaan omaan varainhankintaan samalla mallilla kuin alueille myönnettävässä tuessa: jos organisaatio saa kokoon yksityistä rahoitusta council vastaa tähän myöntämällä pienille organisaatioille tuen kolminkertaisena ja suuremmille samansuuruisena. Tämä tukimuoto tuntuu olevan otettu hyvin vastaan. Se juontaa juurensa siihen, että viime vuosituhannella osa taidekentän organisaatioista rahastoivat osan saamastaan tulosta ja ovat pystyneet kerryttämään varallisuuttaan ja siten vakiinnuttamaan asemaansa ja olemassaoloansa. Nyt on kuitenkin syntynyt paljon uutta toimintaa uusille sektoreille joilla ei ole "vanhojen" taiteenalojen asemaa.
Kaiken kaikkiaan toiminta näyttää olevan kattava ja selkeä ja kaikin puolin korrektin ja selkeän tuntuinen toiminta. Toiminta on perusteltua, läpinäkyvää ja sitä kehitetään jatkuvasti. Toimintaa jollaista myös meidän taidetoimikuntatoiminnan tulisi minimissään Suomessa olla.
