Luovien toimialojen nykytila Pohjois-Savossa: TIIVISTELMÄ

Saatteeksi

Tämä teksti on tiivistelmä raportista “Luovien toimialojen nykytila Pohjois-Savossa" joka julkaistiin Kuopiossa 22.4.2010. Raportissa kuvasimme laajasti luovien toimialojen asemaa Pohjois-Savossa alkaen alan määrittelemisen vaikeudesta ja päättyen luovien alojen yrittäjien profiiliin. Valotimme myös alan merkitystä aluetaloudelle numeerisen datan perusteella sekä esittelimme erilaisia luovan alan yritysten ja yhdistysten keskittymiä alueellamme. Lisäksi loimme katsauksen luovan alan yrittäjien käyttämiin verkostoihin sekä kansainvälistymispyrkimyksiin.

Varsinaista raporttia voi myöhemmin kesän 2010 aikana tilata Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatesta. Sähköinen versio on saatavilla täältä (pdf). Tässä tiivistelmässä esitellään pelkistetyt pääkohdat varsinaisesta raportista. Kirjoittaja suositteleekin lämpimästi tutustumista varsinaiseen raporttiin syvemmän tiedon saamiseksi.

Kuopiossa 21.5.2010
Sampsa Wulff

1 Luovien toimialojen määrittely

Tutkittaessa luovia toimialoja kohdataan ensimmäinen ongelma heti aiheen valinnan jälkeen; määrittelyn ongelma. Vielä tähän päivään mennessä ei ole ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä määritelmää siitä, mitkä kaikki toimialat lasketaan mukaan luoviin toimialoihin.

Luovien toimialojen käsitteen voidaan nähdä johtavan 1990-luvun lopun Isoon-Britanniaan, jolloin maan silloinen pääministeri Tony Blair yhdessä hallituksen kanssa halusi nostaa luovat toimialat Iso-Britannian uudeksi kulttuurin talouden käsitteeksi erottautuakseen aikaisemmasta tietoyhteiskunta- ja kulttuuritoimialapohjaisesta keskustelusta. Vuonna 1997 nimitettiin työryhmä CITF (Creative Industries Task Force), joka julkaisi vuonna 1998 Creative Industries Mapping –dokumentin, jolla pyrittiin nostamaan luovat toimialat ja niiden taloudelliset vaikutukset esiin. Dokumentissa määritellään myös luovat toimialat, joita ovat ”ne toimialat, jotka perustuvat yksilölliseen luovuuteen, taitoon ja osaamiseen, ja jotka luomalla ja hyödyntämällä henkistä omaisuutta voivat synnyttää hyvinvointia ja työpaikkoja”.

Myös Suomessa eri toimijoilla on omat määritelmänsä luoviksi toimialoiksi. Mm. Opetusministeriöllä ja Tilastokeskuksella on omat määritelmänsä. Lisäksi, Pohjois-Savossa toimiva SARKA – Luova Pohjois-Savo – hankkeen puitteissa on tehty mielestämme tähän mennessä paras ja laajin määritelmä luoviksi toimialoiksi. Varsinaisessa raportissamme käytimme juuri tätä määritelmää. Tilastoaineiston keräämiseen hyödynsimme muokattua Tilastokeskuksen määritelmää (koska käytimme Tilastokeskuksen KunTo –tietokantaa), mutta sekin menee täysin SARKA:n määritelmän sisään. SARKA –hankkeen määritelmässä on kaksitoista pääluokkaa jotka ovat: 1 Arkkitehti-, piha- ja sisustussuunnittelupalvelut, 2 Elokuva-, televisio-, radio-, ja lavastustaide, 3 Esittävän taiteen ammattilaiset, yhdistykset ja tapahtumat, 4 Kirjallisuus sekä kustannus ja kirjapainoala, 5 Käsi- ja taideteollinen tuotanto, 6 Käsi- ja taideteollisen tuotannon sekä visuaalisen kulttuurin näytteilleasettajat ja välittäjät, 7 Luovien alojen koulutus ja konsulttipalvelut, 8 Mainonta ja markkinointiviestintä, viestintäpalvelut, 9 Muu tapahtuma- ja kulttuurituotanto, kulttuuri- ja elämysmatkailu sekä elämyspalvelut, 10 Soveltava taide, 11 Uusmedian ohjelmisto- ja sisällöntuotanto, 12 Visuaalinen kulttuuri.

2 Luovat toimialat Pohjois-Savossa

Tässä kappaleessa esitetyt luvut perustuvat toukokuun 2009 aikana Tilastokeskuksen KunTo – tietokannasta kerättyihin tilastoihin. Tiedon on kerätty maakunnan alueelta seutukunnittain kaikista Pohjois-Savon viidestä seutukunnasta; Ylä-Savosta, Kuopion seutukunnasta, Koillis-Savosta, Sisä-Savosta ja Varkaudesta. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että Tilastokeskus ei julkaise vain yhtä tai kahta toimipaikkaa koskevia liikevaihto- tai henkilöstötietoja yritysten anonymiteetin säilyttämiseksi, vain toimipaikkojen lukumäärät ilmoitetaan.

Pohjois-Savossa oli vuonna 2007 yhteensä 756 luovan alan yritystä. Yrityksistä suurin osa eli 421 (56 %) sijaitsi Kuopion seutukunnassa. Seuraavaksi eniten yrityksiä oli Ylä-Savon seutukunnassa, jossa niitä oli yhteensä 153 (20 %). Seuraavina tulivat Varkauden (89; 12 %), Koillis-Savon (51; 7 %) ja Sisä-Savon (42; 6 %) seutukunnat.

Kuvio 1. Luovan alan toimipaikkojen jakautuminen seutukunnissa vuonna 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

Vuonna 2007 Pohjois-Savon viiden seutukunnan 756 luovan toimialan yritystä työllistivät merkittävän määrän ihmisiä. Yhteensä Pohjois-Savon luovan alan yrityksissä työskenteli kyseisenä vuonna 3032 henkilöä. Suurin osa näistä, eli 1990 (66 %) henkilöä työskenteli Kuopion seutukunnassa. Seuraavaksi eniten luovan alan työntekijöitä löytyi Ylä-Savon seutukunnasta (153; 20 %) ja Varkauden seutukunnasta (89; 12 %). Koillis-Savossa luovalla alalla työskenteli 51 (7 %) henkilöä ja Sisä-Savossa enää 42 (5 %) henkilöä.

Kuvio 2. Luovien toimialojen henkilöstömäärät seutukunnissa vuonna 2007. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

Luovien toimialojen kerryttämät kokonaisliikevaihtomäärät seuraavat hyvin henkilöstömääriä eri seutukunnissa. Ylivoimaisesti suurimpana seutukuntana erottuu jälleen Kuopion seutukunta, joka tuotti vuonna 2007 yhteensä 56 % eli 234,5 miljoonaa euroa Pohjois-Savon luovien toimialojen reilun 416 miljoonan euron kokonaisliikevaihdosta. Seuraavaksi suurimpana seutukuntana erottui Ylä-Savo, jossa luovien alojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2007 oli noin 103 miljoonaa euroa joka käsitti 25 % alan kokonaisliikevaihdosta. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että liikevaihtovertailussa Sisä-Savon seutukunta kiilasi kolmannelle sijalle noin 40 miljoonan euron kokonaisliikevaihdollaan, tämä oli yhteensä 9 % koko maakunnan liikevaihdosta. Varkauden seutukunnan luovien alojen kokonaisliikevaihto oli noin 33 miljoonaa euroa (8 %). Vähiten luovat alat kerryttivät liikevaihtoa tarkasteluvuonna Koillis-Savon seutukunnassa, jossa luku oli vain hieman reilu 6,5 miljoonaa euroa eli 2 % koko maakunnan liikevaihdosta.

Kuvio 3. Luovien toimialojen liikevaihto seutukunnissa 2007, miljoonaa euroa. (Lähde: Tilastokeskus 2009)

Maakunnastamme löytyy myös erilaisia luovan alan keskittymiä. Varsinaisessa raportissa kuvasimme neljä tällaista keskittymää, jotka olivat: esittävä taide, käsi- ja taideteollinen tuotanto, mainonta ja markkinointiviestintä sekä viestintäpalvelut ja visuaalisen kulttuurin yritykset ja yhdistykset. Alta löytyy yksi kuva esimerkkinä.

Kuvio 4. Käsi- ja taideteollinen tuotanto Pohjois-Savossa vuonna 2009. (Lähde: Marko Tanttu, Pohjois-Savon liitto, 2009)

3 Luovan alan yritykset ja yrittäjät Pohjois-Savossa

Keväällä 2009 valmistui Kuopion yliopiston Kauppatieteiden laitoksella pro gradu – tutkielma, jossa kartoitettiin luovan alan yrittäjyyden kehityksen ja kasvun haasteita Pohjois-Savon maakunnassa. Osana tätä tutkielmaa suoritettiin yrityskysely. Kysely lähetettiin 855 pohjoissavolaiselle luovan alan yrittäjälle ja siihen vastasi hieman alle 200 yrittäjää.  Kyselytutkimuksen aineiston perusteella voidaan luoda alustava kuva alueella toimivista yrittäjistä ja heidän liiketoiminnastaan.

Suurin osa pohjoissavolaisista luovan alan yrityksistä on pieniä niin liikevaihdoltaan kuin henkilöstömäärältään. Yli puolella vastanneista liikevaihto jäi alle 40 000 euron ja yli 70 prosenttia yrityksistä työllisti vain yrittäjän itsensä.

LIIKEVAIHTOFREKVENSSITPROSENTIT
alle 40.000€10558,0
40.000–150.000€4927,0
150.000–400.000€189,9
400.000–1.000.000€63,4
yli 1.000.000€31,7
181 kpl100 %
Taulukko 1: Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto


TYÖNTEKIJÄTFREKVENSSITPROSENTIT
0-113672,7
2-43317,7
5-9115,9
10-1952,7
20-3010,5
yli 3010,5
187 kpl100 %
Taulukko 2: Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä

Pienyritysvaltaisuus asettaa omat haasteena luovan alan kehittämiselle Pohjois-Savossa ja keskeiset kehittämisen kohteet liittyvät liiketoiminnan kannattavuuden kehittämiseen sekä kasvuedellytysten turvaamiseen kasvuhakuisille ja kasvupotentiaalia omaaville yrityksille.

Varsinaisessa raportissamme olemme käsitelleet verraten tarkasti erilaisia yrittäjiksi ryhtymisen taustoja, so. onko yrittäjällä ollut aiempaa yrittäjäkokemusta tai kokemusta nykyiseltä toimialaltaan. Lisäksi olemme nostaneet esiin erilaisia työntö- ja vetotekijöitä yrityksen perustamisen taustalla. Tässä yhteydessä toteamme vain, että suurimmalla osalla vastaajista ei ole ollut aiempaa yrittäjäkokemusta ennen nykyisen yrityksen perustamista. Sitä vastoin suurimmalla osalla on ollut kokemusta nykyiseltä toimialaltaan, mutta kuitenkin niiden osuus joilla tätä kokemusta ei ole ollut, oli vastaajien joukossa verraten suuri (38,7 %).

YRITTÄJÄKOKEMUSFREKVENSSITPROSENTIT
Ei ole15883,1
Kyllä, yksi aikaisempi yritys2613,7
Kyllä, kaksi tai useampi yritys63,2
190 kpl100 %
Taulukko 3: Aikaisempi yrittäjäkokemus

KOKEMUSFREKVENSSITPROSENTIT
toimialan kokemus palkkatyössä10357,9
aikaisempi yrittäjäkokemus toimialalta63,4
ei aikaisempaa toimialan kokemusta6938,7

178 kpl100 %
Taulukko 4: Aikaisempi toimialan kokemus

Syvemmän ja kattavamman tiedon saamiseksi alueemme luovan alan yrittäjistä on lämpimästi suositeltavaa tutustua varsinaiseen raporttiimme.

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan Sosiaalirahasto